Tekoälytutkimuksen kenttä on jatkuvassa muutoksessa, ja sen rahoitusmallit sekä tavoitteet ovat yhä useammin tarkastelun kohteena. Alan pioneerit etsivät uusia tapoja tukea itsenäistä ja ihmiskeskeistä tutkimusta, joka ei ole kaupallisten intressien sumentamaa. Tähän tarpeeseen vastaa Databricksin ja Perplexityn toinen perustaja, Andy Konwinski, joka on sitoutunut 100 miljoonan dollarin pääomalla uuteen tekoälytutkimusinstituuttiinsa, Laudeen. Tämä aloite pyrkii ohjaamaan tekoälyn kehitystä kohti yhteiskunnallisesti hyödyllisempiä tuloksia, asettaen tieteellisen edistyksen ja ihmiskunnan hyvinvoinnin etusijalle. Instituutin perustaminen heijastaa laajempaa tarvetta läpinäkyvämpään ja eettisempään tekoälykehitykseen, erottuen monista nykyisistä toimijoista, joiden kaupalliset tavoitteet saattavat hämärtää alkuperäisen tutkimusfokuksen.
Laude-instituutti eroaa perinteisistä tekoälylaboratorioista toimimalla pikemminkin sijoitusrahaston tavoin, joka jakaa tukea apurahojen muodossa. Konwinskin ohella instituutin hallitukseen kuuluu alan huippunimiä, kuten UC Berkeleyn professori Dave Patterson, Googlen päätutkija Jeff Dean ja Metan tekoälytutkimuksen varajohtaja Joelle Pineau. Tämän kaltainen asiantuntijakaarti korostaa instituutin tavoitetta tukea merkittävää ja uraauurtavaa tutkimusta, joka aidosti vie alaa eteenpäin. Lauden lähestymistapa pyrkii tukemaan varhaisen vaiheen innovaatioita ja pitkän aikavälin ”kuulaukauksia”, eli kunnianhimoisia projekteja, jotka pyrkivät ratkaisemaan laaja-alaisia, koko lajiamme koskettavia haasteita. Tämä dualistinen rahoitusmalli tarjoaa joustavuutta ja mahdollisuuksia monenlaisten tutkimusideoiden kehittämiseen.
Lahjoitukset ja yhteistyöt: tukijalka tulevaisuuden tekoälylle
Laude-instituutti on jo tehnyt ensimmäisen merkittävän panostuksensa: viisivuotisen, 3 miljoonan dollarin vuotuisen apurahan, joka toimii perustana uudelle tekoälyjärjestelmälaboratoriolle UC Berkeleyssä. Tämä uusi laboratorio on tarkoitus avata vuonna 2027, ja sitä johtaa Berkeleyn arvostetuimpiin tutkijoihin lukeutuva Ion Stoica, joka tunnetaan myös Sky Computing Labin nykyisenä johtajana ja Anyscalen sekä Databricksin perustajajäsenenä. Stoican kokemus menestyksekkäiden tekoäly- ja datayhtiöiden rakentamisesta Berkeleyn laboratoriosysteemistä tarjoaa vahvan pohjan uuden laboratorion toiminnalle. Tämä yhteistyö akateemisen maailman kanssa korostaa Lauden sitoutumista tieteellisen tiedon ja innovaation edistämiseen, luoden ympäristön, jossa uraauurtava tutkimus voi kukoistaa ilman suoraa kaupallista painetta.
Konwinski on kuvannut instituutin missiota ”tietojenkäsittelytieteilijöiden rakentamaksi ja heitä varten”, pyrkien vauhdittamaan työtä, joka ei ainoastaan vie alaa eteenpäin, vaan myös ohjaa sitä kohti hyödyllisempiä lopputuloksia. Tämä on hienovarainen, mutta merkittävä ero joihinkin muihin tekoälyalan toimijoihin, kuten OpenAI:hin, joka on alun perin ollut tekoälytutkimuslaitos, mutta jonka valtava kaupallinen puoli on sittemmin hallinnut sen toimintaa. Lauden pyrkimys tukea itsenäistä tutkimusta, joka keskittyy ihmiskunnan haasteisiin, kuten tieteelliseen löytötyöhön, kansalaiskeskusteluun, terveydenhuoltoon ja työvoiman uudelleenkoulutukseen, tarjoaa houkuttelevan vaihtoehdon nykyiselle tekoälymaisemalle. Instituutti jakaa tutkimusinvestointinsa ”Slingshots” (varhaisen vaiheen tutkimus) ja ”Moonshots” (pitkän aikavälin, lajikohtaiset haasteet) -kategorioihin, mikä mahdollistaa sekä nopeiden voittojen että mullistavien läpimurtojen tavoittelun.
Laude-instituutin rakenteelliset innovaatiot ja tulevaisuuden näkymät
Andy Konwinskin Laude-hankkeet eivät rajoitu ainoastaan apurahoja jakavaan tutkimusinstituuttiin. Hän on myös mukana vuonna 2024 perustetussa voittoa tavoittelevassa venture-rahastossa, jonka toinen perustaja on entinen NEA VC Pete Sonsini. Lauden edustajan mukaan rahastossa on yli 50 johtavaa tutkijaa LP:nä, mikä korostaa Konwinskin verkoston syvyyttä ja kykyä houkutella alan huippuosaajia mukaan. Rahasto on jo tehnyt merkittäviä sijoituksia, kuten 12 miljoonan dollarin panostuksen tekoälyagenttien infrastruktuuria kehittävään Arcade-startupiin, ja on hiljaisesti tukenut muitakin nousevia yrityksiä. Tämä kaksijakoinen rakenne – voittoa tavoittelematon instituutti ja voittoa tavoitteleva rahasto – heijastaa Konwinskin pyrkimystä luoda kestävää ekosysteemiä, joka tukee tekoälyn kehitystä sekä akateemisesti että kaupallisesti, varmistaen samalla, että tutkimustulokset voivat löytää tiensä käytännön sovelluksiin.
Laude-instituutti on myös tehnyt yhteistyötä Stanfordin johtaman ”terminal-bench” -projektin kanssa, joka on tekoälyagenttien tehtävänkäsittelykyvyn vertailuarvo, jota myös Anthropic käyttää. Tämä osoittaa Lauden sitoutumista laadukkaaseen tutkimukseen ja yhteistyöhön alan merkittävimpien toimijoiden kanssa. Vaikka Konwinski on luvannut 100 miljoonaa dollaria omasta omaisuudestaan, hän etsii aktiivisesti ja on avoin investoinneille muilta menestyneiltä teknologian asiantuntijoilta. Tämä kertoo hänen visiostaan laajentaa instituutin vaikutusta ja houkutella lisää resursseja tekoälytutkimuksen edistämiseen. Konwinskin vaikuttava varallisuus on peräisin hänen osuuksistaan Databricksissä, joka viime tammikuussa sulki 15,3 miljardin dollarin rahoituskierroksen, nostaen yhtiön arvoksi 62 miljardia dollaria, sekä Perplexityssä, jonka arvo nousi 14 miljardiin dollariin viime kuussa.
Tarvitseeko maailma todella lisää tekoälytutkimusta ”ihmiskunnan hyödyksi”?
Kysymys siitä, tarvitseeko maailma todella lisää tekoälytutkimusta, joka keskittyy ”ihmiskunnan hyödyksi”, vai onko kyse vain toisesta tekoäly-yhtiöstä, jonka voittoa tavoittelematon/kaupallinen rakenne on hämärä, on monimutkainen. Vastaus on sekä ”ei” että ”kyllä”. Tekoälytutkimus on monin tavoin muuttunut yhä sekavammaksi, ja tekoälyn vertailuarvot, jotka on suunniteltu todistamaan tietyn toimittajan mallin toimivuus, ovat lisääntyneet räjähdysmäisesti. Tällaisessa ympäristössä tarvitaan kipeästi itsenäistä tutkimusta, joka voi tarjota puolueettomia tuloksia ja ohjata alaa oikeaan suuntaan.
Konwinskin, Deanin ja Stoican kaltaisten asiantuntijoiden muodostama liittouma, joka tukee todella itsenäistä tutkimusta, voisi olla houkutteleva vaihtoehto nykyiselle tilanteelle. Tämä tutkimus voisi jonain päivänä kehittyä itsenäiseksi ja ihmisiä auttavaksi kaupalliseksi toiminnaksi, edistäen samalla alan läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta. Laude-instituutti pyrkii juuri tähän: luomaan tilaa, jossa tekoälyä kehitetään vastuullisesti ja pitkäjänteisesti, ihmiskunnan parasta silmällä pitäen.
Yksi kommentti artikkeliin ”Uusi aikakausi tekoälytutkimuksessa: Laude-instituutti mullistaa rahoitusmallia ja suuntaa katseen inhimilliseen hyötyyn”