Tekoäly on tullut osaksi digitaalista elämäämme, muuttaen kyberturvallisuuden perusasetelmaa pysyvästi. Sen hyödyntäminen kasvaa räjähdysmäisesti, mutta samalla yli 60 prosenttia suomalaisista kantaa huolta sen tuomista tietoturvauhista. Tämä ei ole perätöntä, sillä tekoäly tarjoaa rikollisille uuden, taitavan työkalupakin niin huijausten kuin hyökkäysten toteuttamiseen. Kasvavat luvut kertovat, että varautumisen aika on nyt.
Kasvava huoli ja tekoälyn muuttama uhkakenttä
Suomalaisten huoli tekoälystä on noussut merkittävästi, ja lähes kolme viidestä suomalaisesta on huolissaan tekoälyn roolista tietoturvauhissa. Tämä luku on kasvanut entisestään, mikä heijastelee teknologian nopeaa kehitystä ja sen tuomia uusia riskejä. Huoli keskittyy erityisesti siihen, että omat tiedot joutuvat vääriin käsiin, mutta myös valtiollisiin toimijoihin kohdistuva uhkakuva nähdään yhä merkittävänä.
Tekoäly muuttaa kyberturvallisuuden maisemaa kahdella tapaa: se on sekä puolustajien että hyökkääjien ase. Pahantekijät hyödyntävät generatiivista tekoälyä luomaan entistä uskottavampia ja mittakaavaltaan suurempia huijauksia. Esimerkiksi perinteinen tietojenkalastelu saa uuden, henkilökohtaisemman ja vakuuttavamman muodon, kun tekoäly pystyy luomaan kohdennettuja viestejä ja jopa väärentämään ääniä tai kuvia. Tällaiset sosiaalista manipulointia hyödyntävät hyökkäykset tehostuvat huomattavasti.
Esimerkkejä tekoälyä hyödyntävistä huijauksista, joita on nähty viime aikoina, ovat muun muassa:
- Deepfake-videot ja äänikloonaukset: Tekoälyllä luodut väärennökset vaikuttavat uskomattoman realistisilta ja niitä käytetään esimerkiksi sijoitushuijauksissa tai yritysten talousjohtajien äänten väärentämisessä massiivisten rahavarkauksien toteuttamiseksi. Uskottava äänite yhdistettynä kiireelliseen pyyntöön voi johtaa hätiköityyn toimintaan.
- Chatbot-huijaukset: Verkkorikolliset voivat luoda tekoälyllä toimivia chatbotteja, jotka käyvät uskottavia keskusteluita uhrien kanssa sosiaalisessa mediassa tai valeverkkosivuilla identiteettivarkauksien tai varojen kavaltamisen tavoittelemiseksi.
- Promptware-hyökkäykset: Erittäin ovelassa huijaustyypissä itse tekoälyä manipuloidaan suorittamaan haitallisia komentoja, kuten tietojenkalastelua tai roskapostin jakamista. Tämä osoittaa, että uhat eivät kohdistu enää vain ihmiskäyttäjiin.
Kybertaistelukenttä on siirtymässä jatkuvaan tekoäly vastaan tekoäly -asevarusteluun, missä nopeus, mukautumiskyky ja hienostuneisuus määrittävät puolustuksen ja hyökkäyksen menestyksen vuonna 2025. Organisaatiot, joilla on suuret datavarannot, ovat etulyöntiasemassa tekoälymalliensa suorituskyvyn parantamisessa. Samalla tekoälyn tuottaman koodin laatuun on kiinnitettävä huomiota, sillä jopa 45 prosenttia tekoälyn generoimasta koodista voi sisältää tietoturva-aukkoja. Java-koodin kohdalla luku on jopa 70 prosenttia, ja koodin iteratiivinen parantelu voi jopa lisätä haavoittuvuuksia.
Turvallinen ja vastuullinen käyttö: Asetelma muuttuu
Vaikka tekoäly tuo mukanaan vakavia riskejä, sen hyödyt ovat kiistattomat. Informaation ja viestinnän alalla jopa 66 prosenttia yrityksistä Suomessa jo hyödyntää tekoälyä, ja luku kasvaa muillakin toimialoilla. Kuten monessa muussakin teknologiassa, avain on vastuullinen ja tietoinen käyttö. Tietoturvan parantamiseen tehtävät investoinnit ovatkin jatkuvassa kasvussa, mikä heijastelee tilanteen vakavuutta.
Tekoälyn tuomat eettiset kysymykset, kuten tekijänoikeudet, läpinäkyvyys ja selitettävyys, ovat myös keskeisiä teemoja. Esimerkiksi EU:n tekoälysäädös (2024/1689) luokittelee tekoälyjärjestelmät riskikategorioihin ja pyrkii ohjaamaan kehitystä oikeusvaltioperiaatetta ja ihmisoikeuksia kunnioittavaksi. Läpinäkyvyys edellyttää, että käyttäjät tietävät milloin he ovat vuorovaikutuksessa tekoälyn kanssa, ja kehittäjien on ymmärrettävä mallin tarkoitus kussakin käyttötilanteessa.
Tekoälyn käyttö edellyttää ihmisiltä uudenlaista kriittistä medialukutaitoa ja arviointikykyä. Jos tekoäly pystyy hoitamaan rutiininomaisia tehtäviä, ihmisaivoille jää yhä tärkeämmäksi tehtäväksi tekoälyn tuottaman sisällön arviointi ja johtopäätösten tekeminen. Asiantuntemus, auktoriteetti ja luotettavuus (E-E-A-T) -periaatteet korostuvat entisestään.
Ohjeistusta kaikille tekoälyn käyttäjille
Tekoälyn käytön yleistyessä on ehdottoman tärkeää noudattaa turvallisuuteen ja vastuullisuuteen liittyviä ohjeita. Näin voidaan minimoida riskit ja maksimoida hyödyt. Olipa kyseessä sitten työkalu luovaan kirjoittamiseen tai monimutkaiseen sisällön tiivistämiseen, samat perusperiaatteet pätevät: kestävyys, varmuus ja turvallisuus.
Googlen ohjeet painottavat omaperäisen, hyödyllisen ja luotettavan, ihmislähtöisen sisällön tuottamista. Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka tekoälyä voi käyttää apuna, luotavan artikkelin, blogin tai uutisen on tarjottava ainutlaatuista arvoa, raportointia, tutkimusta tai analyysia. Sisällön on vastattava lukijoiden huolenaiheisiin ja tarjottava aitoja ratkaisuja. Tässä tekoälyn tuotosten kriittinen tarkastelu nousee avainasemaan.
Seitsemän asiantuntijan vinkkiä turvalliseen tekoälyn käyttöön
DNA:n Digitaalinen elämä -tutkimuksen pohjalta asiantuntijat kokoavat yhteen keskeiset ohjeet, joiden avulla jokainen voi tehdä tekoälyn hyödyntämisestä turvallisempaa.
- Valitse luotettavat palveluntarjoajat: Käytä vain sellaisia tekoälypalveluita, jotka ovat hyvämaineisia, läpinäkyviä ja todistetusti turvallisia. Vältä tuntemattomien sovellusten asentamista.
- Vältä arkaluontoisten tietojen syöttämistä: Älä syötä luottamuksellisia tai henkilökohtaisia tietoja (kuten pankki- tai terveystietoja) julkisiin tekoälypalveluihin. Yrityksen sisäisesti räätälöidyt tekoälyt ovat turvallisempi vaihtoehto tähän.
- Käsittele kuten ohjelmistoa: Pidä tekoälysovellus suojattuna ja ajan tasalla. Yrityskäytössä hallitse käyttöoikeuksia. Käytä vahvaa, uniikkia salasanaa ja kaksivaiheista tunnistautumista.
- Poista turhat ominaisuudet: Vähennä väärinkäytösten riskiä poistamalla tekoälysovelluksista tarpeettomat laajennukset ja integraatiot.
- Ymmärrä kehotteisiin liittyvät riskit: Ole varovainen komentojen muotoilun kanssa ja vältä tuntemattomia kehotelähteitä. Tekoäly on tehokas renki, mutta voi olla epäluotettava isäntä – älä anna sen suorittaa haitallisia komentoja.
- Suhtaudu tuloksiin kriittisesti: Validoi ja tarkista tekoälyn tuottamat kriittiset tuotokset ja listatut lähteet. Älä luota sokeasti, sillä tekoäly saattaa tuottaa virhepäätelmiä tai puolueellista sisältöä.
- Tallenna vuorovaikutus: Auditoi ja tallenna tekoälyn kanssa käydyt vuorovaikutukset. Syötteiden tallentaminen auttaa havaitsemaan mahdolliset väärinkäytökset tai tietovuodot.
Tekoälyn roistot ja vastuullisen käytön välttämättömyys
On selvää, että digitaalinen elämä on siirtynyt uuteen aikakauteen. Tekoälyn hyödyntäminen kasvaa, ja samalla kasvaa vastuu. Tekoälyä käyttävien sovellusten nopea lisääntyminen on globaali kysymys, johon Suomessa vastataan linjauksilla ja suosituksilla. Koulutuksen alalla esimerkiksi Opetushallitus ja korkeakoulut tarjoavat omia ohjeistuksiaan tekoälyn vastuulliseen käyttöön, painottaen opettajien ja opiskelijoiden tekoälylukutaidon kehittämistä.
Tekoälyä voidaan hyödyntää monipuolisesti, esimerkiksi sisällön tiivistämiseen, ideointiin tai jopa sairauksien diagnosointiin. Samalla on kuitenkin muistettava sen haittavaikutukset, mukaan lukien tekijänoikeusongelmat. Generatiiviset mallit on usein koulutettu valtavilla aineistoilla ilman lupaa, mikä on johtanut oikeudenkäynteihin. Tekoälyä hyödynnettäessä on varmistettava, että käytetyt mallit soveltuvat käyttötarkoitukseen ja että kehitys noudattaa eettisiä periaatteita ja lainsäädäntöä, kuten EU:n tekoälylakia.
Tulevaisuuden kyberpuolustuksessa on kyse luottamuksesta, joustavuudesta ja sopeutumiskyvystä maailmassa, jossa digitaaliset riskit ovat pysyvä osa arkea. Meidän jokaisen on omaksuttava uudet tietoturvan lainalaisuudet, olipa tekoälyn hyödyntäminen tietokoneella tai älylaitteella. Vain tietoisella ja kriittisellä asenteella voimme varmistaa, että tekoäly palvelee meitä, eikä toisin päin.
