Tekoäly ei näytä jäävän vain nuorten, opiskelijoiden ja teknologiaharrastajien työkaluksi. Samsungin Suomessa teettämä kuluttajakysely paljastaa, että myös eläkeikäisten joukossa on jo varsin aktiivisia tekoälyn käyttäjiä. Kyselyyn vastanneista 65–80-vuotiaista peräti 19 prosenttia kertoo käyttävänsä tekoälyä tiedonhakuun päivittäin.
Pieni mutta kiinnostava ryhmä käyttää tekoälyä vielä huomattavasti tätä useammin. Noin kolme prosenttia 65–80-vuotiaista kertoo hyödyntävänsä tekoälyä tiedonhaussa useita kertoja saman päivän aikana. Tulos rikkoo ainakin osittain ajatusta siitä, että uusin digitaalinen teknologia olisi automaattisesti nuorten aluetta.
Samsungin kyselyn toteutti Syno International, ja tiedot kerättiin 25.–30. kesäkuuta 2026. Kyselyyn vastasi yhteensä 1 000 vähintään 18-vuotiasta suomalaista.
Puhelimesta tuli arjen tärkeä työkalu
Tekoälyä koskevien lukujen rinnalla kysely kertoo myös siitä, kuinka merkittäväksi älypuhelin on noussut vanhempien käyttäjien elämässä. Yli 21 prosenttia 65–80-vuotiaista vastaajista kertoo hoitavansa mieluiten puhelimella esimerkiksi lentovarauksia, laskujen maksamista sekä muita taloudellisesti merkittäviä asioita. Puhelin ei siis ole enää vain soittamista ja viestien lähettämistä varten.
Muutos on merkittävä myös tekoälyn tulevaisuuden kannalta. Uudet tekoälytoiminnot rakennetaan yhä useammin suoraan puhelimen kameraan, hakutoimintoihin, viestisovelluksiin ja käyttöjärjestelmään. Käyttäjän ei välttämättä tarvitse edes ajatella avaavansa erillistä tekoälypalvelua, sillä tekoäly voi ilmestyä osaksi jo ennestään tuttua toimintoa.
Tämä voi olla yksi syy siihen, miksi tekoäly löytää tiensä myös sellaisille käyttäjille, jotka eivät normaalisti seuraa uusimpia teknologiauutisia. Kun toiminto tulee valmiiksi puhelimen mukana, kokeilemisen kynnys pienenee huomattavasti.
Puhe voi tehdä tekoälystä helpomman
Samsungin Suomen maajohtaja Mika Engblom pitää kiinnostavana sitä, että myös vanhemmat sukupolvet kokeilevat aktiivisesti uusia tekoälyominaisuuksia. Hänen mukaansa uuden teknologian ajatellaan edelleen toisinaan olevan eläkeikäisille vaikeammin lähestyttävää, vaikka tekoäly voi käytännössä tehdä laitteiden käyttämisestä myös helpompaa.
Yksi selkeimmistä esimerkeistä on puheella tapahtuva käyttö. Käyttäjä voi antaa puhelimelle tehtävän tavallisella puhekielellä sen sijaan, että oikea toiminto pitäisi löytää useiden valikkojen takaa. Luonnollisella kielellä toimiva tekoäly voi hakea tietoa, käsitellä sisältöä tai auttaa suorittamaan erilaisia komentoja.
Tällainen kehitys saattaa hyödyttää erityisesti käyttäjiä, joille pienet painikkeet, pitkät asetusvalikot tai jatkuvasti muuttuvat sovellukset tuntuvat hankalilta. Tekoäly ei silloin lisää yhtä uutta opittavaa käyttöliittymää, vaan se voi jopa vähentää tarvetta opetella niitä.
Tekoäly voi olla myös viihdettä
Kaiken tekoälyn käytön ei tarvitse liittyä tiedonhakuun tai tehokkuuden parantamiseen. Engblom nosti Samsungin tiedotteessa esille oman 78-vuotiaan äitinsä, joka käyttää tekoälyä toisinaan kuvien muokkaamiseen. Hän on esimerkiksi luonut tekoälyn avulla kuvia, joissa tavallinen kotiympäristö vaihtuu eksoottiseen lomakohteeseen.
Esimerkki kertoo samalla tekoälyn yhdestä nopeasti kasvavasta käyttöalueesta. Kuvien muokkaaminen, kuvien luominen ja valokuvien käsittely ovat siirtyneet muutamassa vuodessa erillisistä tietokoneohjelmista suoraan tavallisiin älypuhelimiin. Käyttäjän ei enää tarvitse osata kuvankäsittelyä samalla tavalla kuin aikaisemmin.
Tekoäly voi poistaa kuvasta häiritsevän kohteen, siirtää esineitä, luoda kokonaan uuden taustan tai muuttaa kuvan tunnelmaa. Teknisesti monimutkaisesta toiminnosta tulee käyttäjän näkökulmasta muutaman painalluksen tai yhden tekstikomennon mittainen tehtävä.
Kaikki eläkeikäiset eivät innostu tekoälystä
Kyselyn tuloksia ei kuitenkaan kannata tulkita niin, että tekoäly olisi jo valloittanut eläkeikäisten arjen kokonaan. Samsungin mukaan 45 prosenttia 65–80-vuotiaista vastaajista käyttää tekoälyä harvemmin kuin kerran kuukaudessa tai ei käytä sitä lainkaan. Aktiivisten käyttäjien rinnalla on siis edelleen erittäin suuri joukko ihmisiä, joille tekoäly on vieras tai tarpeeton.
Tekoäly on myös ensisijainen tiedonhakumenetelmä vain noin kuudelle prosentille 65–80-vuotiaista. Perinteiset hakukoneet, verkkosivustot ja muut tutut tiedonlähteet ovat edelleen selvästi tärkeässä asemassa. Muutos tapahtuu siis vähitellen.
Ikäryhmän sisällä voi olla lisäksi valtavia eroja. Yksi käyttäjä saattaa varata matkansa, hoitaa pankkiasiansa, muokata kuvansa ja kysyä tekoälyltä neuvoja samalla puhelimella, kun taas toinen käyttää älypuhelinta lähes kokonaan puheluihin ja viesteihin.
Valmistajat yrittävät madaltaa kynnystä
Laitevalmistajille eläkeikäiset ovat kiinnostava käyttäjäryhmä juuri siksi, että tekoälyn käyttö voi kasvaa nopeasti, jos palvelujen käyttäminen tehdään riittävän helpoksi. Samsung on tuonut Galaxy-laitteisiin runsaasti tekoälyominaisuuksia, ja sama suunta näkyy käytännössä koko älypuhelinalalla.
Tekoälyn ei tarvitse tulevaisuudessa näyttäytyä käyttäjälle erillisenä tuotteena. Se voi esimerkiksi tiivistää tekstiä, etsiä kuvasta tietoja, kääntää puhetta, auttaa valokuvien muokkauksessa tai vastata puhelimen käyttöä koskevaan kysymykseen ilman erillistä sovellusta.
Tärkeimmiksi ominaisuuksiksi voivat nousta juuri sellaiset toiminnot, joiden käyttämiseen ei tarvita teknistä osaamista:
- tiedon kysyminen puhelimelta tavallisella puheella
- kuvien automaattinen muokkaaminen
- tekstien tiivistäminen ja selkeyttäminen
- reaaliaikainen kääntäminen
- tiedon etsiminen kuvasta tai näytöllä näkyvästä sisällöstä
- arkisten tehtävien suorittaminen yhdellä komennolla.
Tällaiset ominaisuudet voivat tehdä tekoälystä hyödyllisen myös ihmiselle, joka ei koskaan avaisi erillistä ChatGPT tai muun tekoälypalvelun verkkosivua.
Tekoälyn vastauksiin ei pidä luottaa sokeasti
Tekoälyn käytön lisääntyessä myös sen rajoitukset korostuvat. Engblom muistuttaa, että tekoäly voi antaa väärää tietoa, ja käyttäjän kannattaa tarkistaa tärkeät tiedot luotettavista lähteistä. Tämä koskee kaikkia käyttäjäryhmiä eikä ainoastaan tekoälyyn vasta tutustuvia ihmisiä.
Tekoälyn vastaus voi kuulostaa hyvin vakuuttavalta myös silloin, kun sen yksityiskohdat ovat virheellisiä. Erityisen tarkkana kannattaa olla talouteen, terveyteen, sopimuksiin ja muihin merkittäviin päätöksiin liittyvissä asioissa. Mitä helpommaksi tekoälyn käyttäminen muuttuu, sitä tärkeämmäksi muuttuu myös kyky arvioida sen antamia vastauksia kriittisesti.
Eläkeikäiset voivat olla tekoälyn seuraava suuri käyttäjäryhmä
Samsungin kysely kertoo kiinnostavasta muutoksesta suomalaisessa teknologian käytössä. Tekoäly ei enää kuulu vain niille, jotka seuraavat uusimpia sovelluksia tai työskentelevät teknologian parissa. Se alkaa muuttua tavalliseksi puhelimen ominaisuudeksi, ja silloin käyttäjäkunta laajenee luonnostaan myös vanhempiin ikäluokkiin.
Samalla luvut osoittavat, että muutos on vasta puolivälissä. Joka viides 65–80-vuotias vastaaja käyttää tekoälyä tiedonhaussa päivittäin, mutta lähes puolet käyttää sitä hyvin harvoin tai ei lainkaan. Seuraava askel riippuu pitkälti siitä, kuinka hyödyllisiksi ja yksinkertaisiksi puhelinvalmistajat pystyvät tekoälytoiminnot tekemään.
Tekoälyn menestystä ei ehkä lopulta ratkaise kaikkein tehokkain kielimalli. Tavalliselle käyttäjälle tärkeämpää voi olla se, pystyykö puhelimelle vain sanomaan mitä haluaa ja saamaan tehtävän hoidettua ilman käyttöohjeiden selaamista.
Tietolähteet
Samsung Electronics Nordic AB: Samsungin Suomessa teettämä kuluttajakysely eläkeikäisten tekoälyn ja älypuhelinten käytöstä, syyskuu 2026.
Syno International: Samsungille toteutettu suomalainen kuluttajatutkimus, tiedonkeruu 25.–30.6.2026, 1 000 vähintään 18-vuotiasta vastaajaa.
Tilastokeskus: Väestön tieto- ja viestintätekniikan käyttöä koskevat tilastot.
